Kuukauden rypäle: Riesling

Maaliskuu on ehdottomasti Riesling- kuukausi. Tänään 13. maaliskuuta vietetään kansainvälistä Riesling- rypäleen syntymäpäivää. Rieslingin historia on alkanut siis tänä päivänä 13. maaliskuuta vuonna 1435. Riesling nauttii suurta suosiota, eikä ihme! Rieslingistä voidaan valmistaa hyvin eri tyylisiä viinejä, keveitä ja täyteläisiä, kuivia ja todella makeita. Lisäksi Rieslingistä tehdään myös kuohuviiniä. Kaikki siis juhlistamaan tätä klassista, moniulotteista viiniä!

Rieslig Saksassa ja muualla maailmassa

Saksa on ehdottomasti Riesling- rypäleen koti. Edelleen Saksassa viljellään lähes puolet maailman Riesling- rypäleistä. Alueista erityisesti Pfalz, Mosel ja Rheinhessen ovat Rieslingin valta-alueita.

Muita hyviä Riesling-alueita ovat Ranskan Alsace ja Australian Clare Valleyn ja Eden Valleyn alueet. Lisäksi myös Itävalta ja Uusi-Seelanti valmistavat joitakin erinomaisia Riesling- viinejä. Viileässä ilmastossa Rieslingissä maistuu raikas hapokkuus, vihreä omena, sitruuna ja kukkaisuus. Lauhkeimmassa ilmastossa Rieslingissä maistuu enemmän kivelliset hedelmät.

Rieslingin makuun vaikuttavat ilmaston lisäksi maaperä, jossa köynökset kasvavat. Tämän lisäksi makuun vaikuttaa myös rypäleiden kypsyysaste. Maaperästä riippuen, Rieslingissä voi maistua savuisuus, mineraalisuus, teräksisyys ja kukkaisuus. Joillakin Rieslingeillä on myös erinomainen potentiaali ikääntyä pullossa hapokkuutensa ansiosta. Tällöin niihin voi muodostua hunajaisia ja petrolisia aromeja.

Rieslingin etikettimerkinnät Saksassa

Jos saksalaiset Rieslingit ovat erityisesti suosikkejasi, kannattaa perehtyä hieman Saksan etikettimerkintöihin.

Perustason Riesling kulkee Saksassa nimeltä Qualitätswein. Tämä tarkoittaa, että viini tulee joltakin Saksan 13 viinialueelta. Yleisesti tämän luokan viinit ovat keveitä ja hedelmällisiä sekä kuivia. Toinen tärkeä etikettimerkintä on Prädikatswein, joka kertoo viinin sokeripitoisuudesta. Kabinett tarkoittaa kevyttä, hapokasta, kuivaa, puolikuivaa tai puolimakeaa viiniä. Spätlese – viinit ovat täyteläisempiä ja rypäleet ovat korjattu myöhään. Auslese – viinit ovat täyteläisempiä kuin Spätlese- tason viinit. Useimmat Auslese- tason viinit ovat puolimakeita tai makeita. Beernauslese ja Trockenbeerenauslese– viinit ovat selvästi makeita. Nämä viinit ovat tehty jalohomeisista rypäleistä.

Jalohomeiset viinit ovat erinomaisia jälkiruokaviinejä. Näissä viineissä on yleensä vähän alkoholia. Ne ovat hapokkaita ja hyvin makeita. Lisäksi niissä maistuu kuivatut hedelmät, kuten rusina ja aprikoosi.

Riesling ja ruoka

Kuiva ja hapokas Riesling on helppo valinta ruokapöytään. Sen kanssa sopii tarjottavaksi esimerkiksi vähärasvainen kala, mausteiset ruoat ja ruokaisat salaatit. Puolikuivan kanssa sopii tarjottavaksi esimerkiksi rasvainen kala tai sushi ja makeiden viinien kanssa erilaiset jälkiruoat ja juustot.

Voit lukea lisää Rieslingistä tästä ja tästä.